Piippoja, perennoja ja pitkäkorvien tuhoja

Tänä aamuna kävin ihmettelemässä, mitä sulaneen lumen alta on paljastunut. Onhan sitä kaikenlaista. Posliinihyasintin piipot kurkistelevat pikkusyreenien juurelta.


Tuija-aidan juurella osa piipoista kasvaa jo kovaa vauhtia. En uskalla ihan vielä sanoa tämän lajia, koska sen verran monilajisen sipulisekoituksen upotin viime syksynä maahan. Mutta tämä arvoitus selviää ihan pian.


Jouluruusu jatkaa kevätvenyttelijään hangen alta. Siinä on todella paljon nuppuja. Odotan vain, millainen kukkaloisto on kohta käsillä.


Jaloritarinkannus Blue Jade työntää jo uutta alkua hangen keskellä. Tämä ekopuutarhuri ei tee puutarhatöitä syksyisin. Jätän perennojen oksat syksyllä pystyyn. Keväällä silppuan ne sitten kasvien juurelle maanparannusaineeksi. Tämän toimintatavan huono puoli on, että paitsi kasvit, myös arkkiviholliseni etanat ja kotilot talvehtivat perennan oksien suojissa hyvin. Toivottavasti joku pieni lintu kävisi pian syömässä nuo kuvassakin esiintyvät niljakkaan munat ennen kuin niistä kuoriutuu mitään.


Syysleimu Cool Water hämmästyttää minua nyt kovasti. En tunne kovin hyvin leimujen sielunelämää, mutta tämä yksilö ainakin on päättänyt rueta lisääntymään lumen alla ihan tosissaan. Vai mitä ihmettä tässä kuvassa tapahtuu? Sekä maata vasten laonneissa että pystyyn jääneissä oksissa on pieniä leimujen alkuja. Luulin noiden oksien kuolleen talven aikana.


Lopuksi vähän masentavampi kuvasarja. Jänisten, rusakkojen tai citykanien tuhoamat pikkusyreenit. Lisänä lumen katkomat oksat. Ei taida näistä enää nättejä kasveja tulla?



2 kommenttia:

  1. Sinullahan on jo melkoista piippojen ilotulitusta puutarhassasi. Vau!

    Kotiloita riittää meidänkin puutarhassa. Viime kesän kuivuus tuotti kasveille vaikeuksia, mutta eivätpä ainakaan kotilot juhlineet. Toivottavasti kuolivat tai ainakin kaivautuivat Kiinaan saakka.

    Nyt on jänisten juhlat meneillään. Muutama vuosi sitten kalusivat yhden syyshortensian niin pahasti, että pelkäsin sen menettäväni. Leikkasin ihan matalaksi ja sieltä se on versonut uusia oksia, mutta edelleen on vähän kitukasvuinen. Sen talven jälkeen olen suojannut kaikki tärkeimmät puut ja pensaat. Lumen painolta on hankalaa suojautua. Meillä on muutamia norjanangervoja revennyt pahasti. Ne ovat odottaneet muutenkin nuorennusleikkausta, joka nyt sitten tapahtuu.

    Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Kiva, kun joku vierailee täällä blogissani ja jättää vielä kommentinkin. =)

      Viime kesä tosiaan oli kuiva kesä ja meilläkin oli todella vähän etanoita ja kotiloita. Täällähän kulmilla ryömii myös espanjansiruetanoita, joita myös keräsin puutarhastani muutamia viime kesänä. Saa nähdä, millainen etanakesä tästä tulee.

      Saa nähdä, mitä noista pikkusyreeneistä tulee. Istutin ne puolitoista vuotta sitten myöhään syksyllä, osa niistä ei lähtenyt kasvuun ja jouduin ne uusimaan. Olivat tosi söpöjä viime kesänä pienine syreeninkukkineen. Nyt kuitenkin taitaa taas kato käydä. Harmillista.

      Mukavaa viikkoa sinulle myös!

      Poista