Koiraperheen koti

Näin keväisin, kun aurinko näyttää armottomasti kaiken likaisuuden ulkona ja sisällä asunnossa, joudun väkisinkin miettimään, miltä minä haluan asuntomme näyttävän. Koskaan se ei ole näyttänyt sisustuslehtien unelmakämpältä kuin korkeintaan ulkoapäin kuvattuna. Pihani on kyllä aika hieno kesäisin, vaikka itse sanonkin. Ainakin kukkapenkkien osalta.

Talven pimeydessä, kaamoksen läpi sumussa kahlatessa ei asunnossa vallitsevaan epäjärjestykseen jaksa kiinnittää huomiota. Kotimme on kahden aktiivisen aikuisen ja kolmen rämäpäisen koiran pesä ja jokaisen sisustussuunnittelijan painajainen. Tai ehkä unelma. Tässä kodissa olisi sisustussuunnittelijalle nimittäin puuhaa. Ja ihan ensin pitäisi kaivaa siivousvälineet ja ikkunanpesuvehkeet kaapista.

Minä olen kesäisin lähes koko ajan ulkona. Ihan pihalla olen jatkuvasti, mutta kesäisin ihan fyysisestikin. Aamulla sipsuttelen kahvikuppi kourassa pihalle ihmettelemään luonnon heräämistä, kun muut perheen jäsenet vielä nukkuvat. Päivä jatkuu koiralenkillä, kukkapenkkien möyrinnällä, valokuvauksella luonnossa, Porsterilla ajelulla tai rannalla. Kesällä minua ei kiinnosta, miltä sisällä näyttää.

Mutta kevät. Ihana, kamala kevät. Pihalla on suurta odotuksen tuntua, mutta vielä siellä ei voi päiviään viettää. Valo paljastaa pesemättömät ikkunat ja likaisen sohvan. Ei, en ole masentunut tai ahdistunut keväästä, kuten joku lukija nyt voi tässä vaiheessa miettiä. Mietin vaan, että asuntomme ei vastaa sisustuslehtien unelmakämppiä. Mutta ei sen tarvitse. Meidän perheessä tykätään mennä ja touhuta, siivotaan sitten kun aikaa jää. Kuten joku viisas on sanonut, ei kukaan ole katunut sitä, ettei siivonut tarpeeksi. Elämätöntä elämää monet katuvat.

Silti en voi kieltää, ettenkö kadehtisi niitä, joiden asunto on kaunis ja harmoninen, ja jossa vallitsee seesteinen tunnelma. Meidän asuntomme on vain persoonallinen ja kotoisasti rempallaan.;)




2 kommenttia:

  1. Jokaisen koti olkoon juuri sellainen, kuin itse kukin haluaa. Lehdet ovat pullollaan kaikkea ihanaa, mutta jaksaisiko jatkuvasti olla uudistamassa paikkoja. Tämä on tosiaan kodin sisälläkin jonkinlaista rospuuttoaikaa, kun keväinen aurinko paljastaa pölyiset ikkunat. Yksi huraus vain ja ne on taas pesty, kunhan sopiva väli löytyy. Odotan kovasti kevään edistymistä ja sitä, että elämä muuttaa pihamaalle. Pian ovet avautuvat ja elämä avartuu. Sitä kohti siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä jaksa koko ajan paikkoja uudistaa ja kolmen koiran kanssa ei ole edes järkevää hankkia uusia kalusteita ja mattoja. Ryhmä Rämä kun rellestää, niin siinä ei uusi kauaa näytä uudelta. Järjellä voisi, mutta on mahdottoman kätevää, kun kaikki ulkoilutamineet ovat käden ulottuvilla sohvan selkänojalla. =D Minä odotan myös, että elämä muuttuu pihamaalla.

      Poista