Harley-Davidson Club Finland

Jo ennen ajokortin ajamista olin päättänyt, että  jos joskus hommaan moottoripyörän, sen pitää olla Harley-Davidson, mikään muu ei kelpaa. Minulle sopivaa Harrikka-mallia jouduin hetken kuitenkin pohtimaan. Sportsterin maine "tyttöpyöränä" hanasi vastaan. Kun ihmiset toteavat, että tytöt ajaa Sportsterilla, mielessäni herää kapina. Minä ajan millä haluan. Tajuttuani Sportsterinkin olevan iso ja painava moottoripyörä ja omat fyysiset mittani ei niin isot, tulin sen verran järkiini, että päädyin kuitenkin tähän klassiseen "tyttöpyörään". Saa nähdä, vaihtuuko pyöräni jonain päivänä Dynaan, josta ensin haaveilin tai Fat Boyhin, johon rakastuin Harley-Davidson-liikkeessä. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että olen syvästi ja vakavasti rakastanut omaan Porsteriini ja toivon, että meillä on paljon yhteisiä kilometrejä edessäpäin.

Joku nyt varmasti kysyy, että miksi Harrikka. On monia halvempia pyöriä, tehokkaampia pyöriä ja ehkä jonkun mielestä kauniimpiakin. Moottoripyöräily on tunnelaji, jossa järkisyillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Järkevät ihmiset ajaa autolla. Minulle Harley-Davidson on moottoripyörien kuningas.

Harkitessani A-kortin ajamista ja pohtiessani, olisiko opetuslupa, ajokoulu vai niiden yhdistelmä paras vaihtoehto hankkia A-kortti, sain paljon apua Harley-Davidson Club Finlandin keskustelupalstalta netissä. Harley-Davidson Club Finland on Harrikan omistajien oma merkkikerho. Jäsenvaatimuksena on, että omistaa Harrikan. Minä hankin oman Harley-Davidson Sportster 883 Hugger-moottoripyöräni heti ajokouluun ilmottauduttuani. Olen ennakoiva luonne, joten ajattelin, että pitäähän pyörä olla valmiina sinä päivänä, kun saan ajoluvan käteeni.

Päätin kuitenkin mielessäni, että en hae H-DCF:n jäsenyyttä ennen kuin minulla on ajolupa omaan menopeliini. Muutama päivä sen jälkeen, kun olin saanut ajolupani, laitoin hakemuksen. Odoteltuani muutaman viikon, sähköpostilaatikkooni tuli vastaus. Minut oli hyväksytty Harley-Davidson Club Finlandin jäseneksi.Vuodenvaihteessa postiluukusta kolahti ensimmäinen Harrika-lehti ja tämän vuoden kalenteri. Kalenteriin on kätevästi merkattu jo valmiiksi vuoden tapahtumia, niin ei sitten ihan vahingossa mene joku tapahtuma sivu suun.

Aloittelevana motoristina minulla on jatkuvasti mielessä monia kysymyksiä, joita olenkin aktiivisesti kysellyt H-DCF:n keskustelupalstalla ja saanut runsaasti kysymyksiini vastauksia. Tällä hetkellä pohdinnan alla on laukkujen virittely pikku-Porsteriin, jotta pyörällä pystyisi kuljettamaan jotain tavaraa tarvittaessa.

Kiitos harrikkafoorumilaisille tätäkin kautta, jos joku teistä blogiani lukee. Toivottavasti kesällä pääsen tutustumaan kerholaisiin ihan livenäkin, toistaiseksi tunnen ihmiset vain keskustelupalstan nimimerkeillä. Muutaman jäsenen ehdin kuitenkin tavata syksyllä moottoripyörän osista kauppoja hieroessani.