Kanarian reissun jälkeen olin pitkästä aikaa taas ajotunnilla. Tällä kertaa sain alleni isomman pyörän eli Honda CBF650F:n. Olin ajellut autokoulun 125-kuutioisella Hondalla ensimmäiset kuusi tuntia ja siirryin tässä vaiheessa 650-kuutioiseen Hondaan, kun pienemmällä ajelu alkoi sujua riittävän hyvin.
Olin kauhun sekaisin tuntein odottanut isomman ja ennen kaikkea korkeamman pyörän selkään kiipeämistä. Mutta ihme ja kumma, pyörän selässä päkiät ylsivät ihan hyvin maahan ja jos pysähdyksissä vähän liu'utti kankkua, niin toinen jalka ylsi tukevasti maahan. Eli pyörä ei ollut ollenkaan niin korkea, kuin luulin.
Ajelu isommalla Hondalla oli itse asiassa helpompaa, kun pyörä oli vakaampi eikä sinkoillut käsistä yhtä herkästi. Myös hätäjarrutuksessa oli isomman Hondan ABS-jarruista hyötyä. Toki voi olla, että aikaisemmat ajotunnit olivat tehneet tehtävänsä, jonka vuoksi käsittely alkoi hiljalleen sujua vähän paremmin. Tai sitten vaan Kanarian vauhdikas liikenne Honda 750:n tarakalta koettuna oli tehnyt minusta vähän rohkeamman kuskin. Niin tai näin, melko mukava fiilis jäi ensimmäisestä ajotunnista lomareissun jälkeen.
Inssiajokin alkoi hiljalleen lähestyä samaa tahtia syksyn kanssa.
 |
| Kuvassa Kanarialla vuokraamamme Honda. Ajokoulun pyörästä ei tullut räpsittyä kuvia syksyllä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti