Pihakierros, taimia ja kylvöjä

Viime päivät on satanut vettä aika lailla ja kevään odotus on jo kiihkeää. Pihakierroksella havaitsin, että jouluruusukin odottaa kevättä. Viime joulun alla se alkoi tekemään nuppuja, mutta lumi yllätti sen kesken kukinnan. Nyt kun lumipeite alkaa sulamaan jouluruusun päältä, se jatkaa kukintaa kuin koko talvea ei olisi ollutkaan.

Jänikset, citykanit tai jotkut muut pitkäkorvat tekivät keskitalvella tuhoja meidän paritalon asuntojen pihoja rajaavassa pikkusyreeniaidassa. Eräänä talvisena päivänä havaitsin, että syreenirivistön vieressä jälki oli kuin taistelutantereella. Todisteeksi tapahtumasta oli jäänyt myllätty lumipeite, katkenneita ja järsittyjä syreeninoksia sekä kasa papanoita. Leikkelin joku aika sitten katkenneita oksia ja siistin pensaita. Nyt kuitenkin lumen sulettua lisää näyttää siltä, että tuhot ulottuvat ihan pensaiden alareunaan asti. Taitaa olla pikkusyreenit liian hentoisia kasveja aitakasviksi. Ehkä ne pitäisi vaihtaa isompaan syreeniin. Mielessäni jo siintää jalosyreeni Moskovan Kaunotar. Mitä luulette, sopisiko se aitakasviksi pienelle pihalle?

Jouluruusu ponnistaa lumen alta

Taimiseimessä tapahtuu. Paprikat ovat itäneet, wuhuu! Kylvin ne tasan yksitoista päivää sitten ja eilen näkyi ensimmäisen kerran elonmerkkejä. Olin jo valmis luovuttamaan, niin on pitkä aika kymmenen vuorokautta yli-innokkaan puutarhurin kalenterissa.

Paprikat heräilevät

Kaiveltuani uudelleen siemenrasiaani, päädyin laittamaan multiin ikivanhaa salaattinauhaa, jossa siemenet ovat rivissä paperinauhan sisällä. Kylvin myös jotain siemensekoitusta, josta päällyspussi on hävinnyt. En ole ollenkaan varma, mitä tästä sekoituksesta kasvaa, mutta epäilen senkin olevan jonkin sortin salaattisekoitusta. Lisäksi minulla oli muutama ystävältäni saatu siemen pienen pienessä purkissa. Näistäkään siemenistä ei ole mitään hajua, mitä ne ovat. Sen verran uskallan veikata, että jotain perennaa niistä kasvaa. Muistan päivän, kun hän minulle jakoi oman siemenrasiansa aarteita. Siitä on kauan aikaa. Jännä nähdä, itääkö näistä mikään ja jos itää, niin mitä niistä tulee. Pääsette mukaan arvailemaan, kunhan jotain ilmestyy mullan pinnalle.

Tomaattirasiat toimivat minikasvihuoneina. Pienessä sanomalehtipotissa on itämässä yllätyskukkaa.

Perjantaina tuli tilaamani minikasvihuone. Se pääsi aurinkoiselle paikalle olohuoneen ikkunan eteen. Puolisoni totesi, että siinä se seisoo paraatipaikalla kuin alttari ikään. Kieltämättä mielikuva alttarista on aika osuva. Minikasvihuone muistuttaa muodoltaan vähän jotain alttarirakennelmaa. Minä kyykin sen ääressä päivät pitkät ja palvon pieniä kasvien alkuja lähes jumalallisena ihmeenä.

Pottitehtailua ja taimikasvattajan taivas

Sunnuntai-iltana inspiroiduin kierittämään taimipotteja varastoon, jotta niitä sitten on, kun alkaa taimien ahkera kouliminen. Idean sain Kylätien molemmin puolin-blogin postauksesta. Nyt on potteja tarkalleen ottaen 72,5. Puolikas siksi, että ensimmäisestä potista tuli vajaamittainen nysä, enkä tiedä, tuleeko sille käyttöä. Pottien tekeminen on nopeaa ja niin on taimien kouliminenkin, kunnes taimia on koulittavana useita kymmeniä kappaleita kerrallaan. Kaikki kevään odotukseen liittyvä touhuilu on kivaa tähän aikaan vuodesta.

Taimiseimessä kaikki hyvin toistaiseksi. Tomaatintaimet venyvät ainakin pituutta. Toivottavasti alkaisivat kasvaa pian leveyttäkin. Nyt ovat kuin nuoria varsoja honteloine jalkoineen. Orvokkilaarissa käy kova kuhina. Joka päivä uusia taimen alkuja poksahtelee mullan pintaan. Paprikalaatikossa vielä nukutaan. Katsotaan, nouseeko sieltä mitään tänä keväänä. Rakastan noita pieniä taimenalkuja, jotka ovat kuin lupaus keväästä. Tuijottelen niitä päivät pitkät kuin tuore äiti konsanaan.

Okran aluilla on synnytysvaikeuksia. Muutama kymmen okran tainta on noussut pintaan, mutta kova siemenkoppa ei ota lähteäkseen taimen päästä, jotta sirkkalehdet pääsisivät valoon. Saa nähdä, miten tässä jännitysnäytelmässä oikein käy. Olen koettanut varovasti sormilla vetää siemenen kuorta, mutta ne ovat liian tiukassa vielä.

Viikonloppuna vaihdoin osalle sisäkukista mullat ja samalla parturoin talven sisällä viettänyttä ihmeköynnöstä. Tuloksena oli kolme ruukullista bougainvillean pistokkaita. Saa nähdä, lähteekö nuo kasvuun ja jos lähtee, niin minne ne sitten sijoitan. Vaikeutena minulla on aina ollut heittää eläviä kasveja roskiin. Aina pitää antaa mahdollisuus.

Taimiseimessä tapahtuu

Vajaa viikko sitten innostuin siemenkylvöistä. Viime sunnuntaina piilotin multaan kaupasta ostettujen miniluumutomaattien siivuja. Melko pian alkoi näyttää siltä, että siivut homehtuvat. Päädyin purkamaan sanomalehdestä taittelemani multapotit ja heitin kaikki yhteen isoon ruukkuun odottamaan mullan jatkokäyttöä. Mullan voi aina kierrättää puutarhahommissa. Kuitenkin siinä purkuhommissa huomasin, että jossain siemenessä oli vähän eloa, joten päätin jättää tomattisiivut mullan päälle ja unohtaa ne vähäksi aikaa.

Tomaatintaimet kuusi päivää kylvön jälkeen

Saman päivän iltana kylvin orvokin siemenet hajakylvönä isoon muovirasiaan.

Minikokoisia orvokintaimia

 Okran ja paprikan siemenet kylvin kolme päivää sitten. Paprikasta ei näy vielä mitään, mutta okrasta puskee pieniä lenkkejä mullan pintaan.

Okrat itävät kolme päivää kylvön jälkeen

Vanhentuneiden siemenpussien tyhjennystä eli okran ja paprikan kylvöjä

Minulla on vuosikausia vanha pyöreä peltinen keksirasia, joka on kuvioitu Beatrix Potterin Petteri Kaniini-aiheella. Tuossa aarrerasiassa säilytän siemeniä, joista osa on jäänyt kylvöistä yli ja osa on omia keräämiäni.

Eilen innostuin tonkimaan rasiaa ja huomasin siellä paprikan ja okran siemeniä, jotka ovat vanhentuneet ajat sitten. Paprikapussissa on parasta ennen päiväys 2014 ja okrassa 2013. Joskus pieni riskinotto voi kannattaa ja kyseiset pussit eivät parane rasiassa hautomalla. Niinpä laitoin eilen illalla okran siemenet likoamaan, koska ne ovat sellaisia vähän isompia nappuloita. Tänä aamuna on tarkoitus kylvää molemmat siemenet. Kuukalenterin mukaan nyt  pitäisi olla hyvä hetki kylvöille. Itse en ole koskaan kalenteria noudattanut enkä asialle mitenkään vihkiytynyt. Olisiko siinä syy kasvatusteni vaihtelevaan menestykseen?

Aikaisempia kylvöjäni olen tiiraillut suurentavat silmälasit päässä. Ihan kuin orvokin siemenissä olisi havaittavissa pientä eloa! Sen sijaan tomaattipotit näyttävät homehtuvan, kaikesta huolimatta. Ehkä vika oli siemenissä, talven ulkona viettäneessä taimimullassa tai sitten kuun asento oli väärä. Olipa miten tahansa, mutta tomaatinkylvöt pitänee aloittaa alusta. Olen sen verran oppinut tästä harrastuksessani, että tuleen ei kannata jäädä makaamaan. Jos joka homma menee pieleen, niin eikun kokeilemaan jotain uutta. Ei ne siemenet maailmasta lopu. Tila kasvatusikkunalta kyllä voi loppua, jos siemenhepuli pääsee kovin pahaksi.

Orvokkien siemeniä

Eilen piilotin tomaatinsiemenet multaan. Sitten iski siemenhepuli. Kyseinen oireyhtymä on läheistä sukua joka syksy sairastamalleni sipulihepulille. Loppupäivän vietin selaillen siemenkuvastoja ja miettien, mitä muuta haluaisin kasvattaa siemenestä. Niin paljon vaihtoehtoja ja niin vähän tilaa ikkunalaudalla ja pihamaalla. Ajatelmissani pääsin kuitenkin niin pitkälle, että päätin haluta orvokkeja ja pelargoneja.

Toki aion kasvattaa lisäksi ainakin avomaankurkkua ja basilikaa, mahdollisesti muitakin yrttejä. Mutta niiden aika on vasta myöhemmin keväällä. Mielessäni kaihertaa edelleen munakoison kasvatus, joka aikaisemmalla kasvatuskerralla meni pieleen. Se oli viehättävän näköinen kasvi minun mielestäni.

Netistä löytyi vaikka minkälaisia orvokkien ja pelargonien siemeniä. Eri verkkokaupoissa lastasin siemenpusseja ostoskärryyn, mutta en päässyt kuitenkaan sen pidemmälle valinnoissani. Sitten tajusin, että olen jo vähän myöhässä orvokkien ja pelargonien kylvössä. Parin siemenpussin tilaaminen postimyynnistä ei ole myöskään millään tavalla järkevää. Tosin mitä puutarhanhoitoon ja moottoripyöräilyyn tulee, niin kummallakaan ei ole kovin paljon järjen kanssa tekemistä minun kohdallani.

Illalla tuli sitten asiaa Prismaan. Lastasin sieltä kärryyn pussin Biolanin taimi- ja kylvömultaa ja parkkeerasin sen jälkeen kärryni siemenpussirivistön eteen. Orvokkeja oli tarjolla tasan kahta erilaista siemensekoitusta. Valinnan vaikeuden ratkaisin lätkäisemällä molemmat pussukat kärryyn.

Heti kotiin päästyäni kauhoin multaa isoon keksilaatikkoon, sellaiseen mitä koululaiset myyvät ovelta ovelle luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Kastelin mullan ja levitin molemmista pusseista siemenet sekaisin mahdollisimman tasaisesti ja laitoin vielä ohuen kerroksen multaa päälle. Siellä se nyt on orvokkilaatikko itämässä tomaattipottien seurana. Nyt jännitetään, kummassako alkaa tapahtua ensimmäiseksi jotain!

Pelargonien kasvatus on vielä ratkaisematta. Ehkä joudun ostamaan valmiit taimet tänä vuonna. Haaveissa olisi joku ihana ruusunnuppupelargoni. Mikä pelargoni on sinun suosikkisi?

Tomaatinsiemenet multaan

Päivitin blogini kuvausta, koska tähän aikaan vuodesta moottoripyöräilystä ei riitä juttua joka viikolle. Jatkossa tarinoita tulee moottoripyöräilyn lisäksi perheemme koirista, jotka esittelin aiemmin sekä puutarhahöyryämisestäni. Tänään on vuorossa blogini ensimmäinen puutarha-aiheinen postaus.

Meidän puutarha on pieni paritalon piha, jossa kasvaa aitakasveina tuijia ja pikkusyreenejä. Tuija-aitaa reunustaa rivi kuunliljoja. Maanpeitekasveina pihalla kasvaa suikeroalpia ja pikkutalviota.
Perennapenkistä löytyy pionia, ritarinkannusta, keijunkukkaa, syysleimua, harmaakurjenpolvea ja jouluruusua. Lisäksi multaan on piiloteltu kaikenlaisia sipulikasveja, joiden nousemista maasta keväällä odotan innolla. Asunnossamme aurinkoinen terassi, jolle mahtuu pari Biolanin kasvusäkkiä kastelualtaineen sekä sekalainen määrä ruukkukasveja. Varjoisalta etupihalta löytyy iso kukkalaatikko, jonka istutussuunitelmat ovat vielä työn alla.

Tähän aikaan vuodesta puutarhahulluus nostaa päätään ja on aika alkaa suunnittelemaan seuraavan kevään viljelyksiä. Minusta siemenistä ja pienistä taimista kasvatus on puutarhaharrastuksessa puolet hauskuudesta. Toinen puoli on, kun näkee miten ihan pienestä siemenestä kasvaa upea kasvi.

Viime vuonna hommasin kasvusäkit ja kastelualtaat ihan liian myöhään. Avomaan kurkku tuotti hienosti satoa, mutta tomaatti ja paprika alkoivat tuottaa satoa vasta juuri ennen syyspakkasia. Tänä vuonna ajattelin olla ajoissa.

Aamulla väsäsin multapotteja sanomalehdestä kaulimen ja läpinäkyvän teipin avulla ja kylvin niihin miniluumutomaatin siemeniä. Siemenet sain kaupasta ostetuista espanjalaisista luumutomaateista, jotka siivutin ja kuivatin siivuja yön yli jääkaapin päällä talouspaperin päällä. En tiedä, oliko tämä vaihe millään tavalla tarpeellinen, mutta ajattelin, että se estäisi tomaattisiivuja homehtumasta alkumetreillä. En myöskään tiedä, itääkö nuo kaupan vihannesosastolta hankitut miniluumutomaatin siemenet. Mutta kokeilu on aina hauskaa. Laitoin multapotit jääkaapin päälle lämpimään sanomalehden sivulla peitettyinä odottamaan itämistä. Mikäli eloa ei näy noin viikon kuluessa, hommaan kaupasta uudet siemenet ihan siemenpussissa. Nyt odotetaan, mitä tapahtuu. Jännää!