Pikkusyreenin leikkaus ja hyödyllisiä matoja puutarhassa

Pikkusyreeniaidassa on jo havaittavissa eloa. Lehtisilmut ovat turvonneet ja on helppo havaita, mitkä oksat ovat selvinneet pitkäkorvien temmellyksestä ja lumen painosta huolimatta. Tänään päätin siistiä syreeniaitaa. Leikkasin pikkusyreeniä hyvin säästeliäästi eli poistin vain kuolleet osat. Jossain oksissa silmuja oli puoleen väliin ja sen jälkeen oli kuollutta. Ne nappasin viimeisten silmujen yläpuolelta poikki. Pikkusyreeni on pieni pensas, joten en halunnut leikata siitä yhtään ylimääräistä. Isompia syreenejä olen leikannut paljon reippaammin.


Keijunkukka näytti ränsistyneeltä, vaikka onkin periaatteessa ikivihreä. Leikkasin ronskisti viime vuotiset isot lehdet pois, niin sain kukkapenkistä vähän siistimmän näköiset ja tulppaaneille tilaa kasvaa. Kohta keijunkukka valtaa taas ison alan kukkapenkistä levittäen isoja lehtiään.

Kukkapenkkiin levittelin sisäkukkien mullanvaihdosta ylijääneet vanhat mullat. Kastemadot pistelevät mullan seassa olevat sisäkukkien juurenpalat tyytyväisenä poskeensa ja tuottavat tilalle ravinteikasta jätettä kasvien käyttöön. Kastematoja tapaa yleensä puutarhahommissa ja rankan sateen jälkeen niitä saattaa olla runsaasti asfalttitiellä. Sillon tällöin pelastan kastemadon asfaltilta ja vien sen puutarhaani hommiin. Minä rakastan noita matoja, jotka hoitavat puutarhaani ihan ilmaiseksi.

 »Lieneekö olemassa muita eläimiä, joiden merkitys maailman historiassa olisi niin suuri kuin näiden alkeellisten luontokappaleiden.»
(Charles Darwin)

Tiesittekö muuten, että kastemato ja tunkioliero ovat eri lajeja? Tunkiolieroja minulla on ollut joskus lemmikkinä, kun kokeilin sisäkompostointia. Kaivelin madot äitini ulkokompostista. Tunkiolierot ovat raidallisia, pieniä ja vikkeliä kavereita verrattuna verkkaiseen kastematoon.

Puutarhahommien lopuksi kaivoin järjestelmäkameran ja räppäsin muutaman valokuvan kevään etenemisestä.

Posliinihyasintit kukkivat pikkysyreenipensaiden juurella

Kevään ensimmäinen krookus ja sen päällä taiteileva pikkuinen ötökkä, jonka olemassaolon huomasin vasta katsoessani kuvia tietokoneen näytöltä

Jaloritarinkannus "Blue Jade" heräilee

Kiinanpioni "Sarah Bernhardt" on talvehtinut menestyksekkäästi

Syysleimu "Cool Water" tuli minulle viime keväänä kaupanpäälle kukkaostoksia tehdessäni

4 kommenttia:

  1. Sipulikukkien lisäksi viime päivinä perennat ovat alkaneet heräillä. On tämä mukavaa aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Minulla sipulikukatkin vasta nyt alkavat heräillä, kuvassa on pihan ensimmäinen krookus. Johtuu varmasti siitä, että tuija-aita varjostaa vielä ison ajan päivästä pihaamme.

      Kiitos kommentistasi! =)

      Poista
  2. Mukavan keväisiä näkymiä ja todella lupaavat silmut syreenissa. Kastemadot ovat todellakin arvokkaita kavereita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihalta löytyy jo kaikkea kaunista, kun katsoo riittävän läheltä.

      Kiitos kommentistasi, Piparminttu! =)

      Poista