Perennapenkissä tapahtuu

Pihamme alkaa olla yhä enenevissä määrin cottage garden-henkinen. Perennoita pursuaa kukkapenkeistä ja ja tuijien edustalta, missä ei pitänyt olla kukkapenkkiä laisinkaan. Tänään mieheni ehdotti, että laittaisimme köynnöskaaren takapihan sisäänkäynnin kohdalle ja siihen kärhöjä kasvamaan. Ihana idea! Englantilaiset puutarha-ohjelmat ovat tehneet tehtävänsä.

Tällä hetkellä väliaidan virkaa naapurin kanssa toimittava pikkusyreeni "Palibin" kukkii täyttä päätä. On se vaan suloinen, pieni syreenikasvi. Aikaisemmin keväällä syreeniaidan alla kukkivat posliinihyasintit ja syreenin kukinnan jälkeen on suikeroalpien vuoro loistaa.



Tuijien edessä helmililjat kukkivat valkoisen ja sinisen eri sävyissä aiemmin keväällä. Nyt niiden paikan on vallanneet rehevät kuunliljakasvustot, joiden välissä kasvaa jotain syksyllä istuttamaani liljaa. Varjoliljan pienet taimet ovat ahdistettuna tuijien ja kuunliljojen väliin. Yksi varjolilja oli riittävän iso tekemään kukkavanan. En oikein tiedä, mitä niiden kanssa tekisin. Selviävätkö ne siellä välissä ja vahvistuvatko isoiksi vai pitäisikö niille löytää joku parempi paikka?
 


 

Lumikellot, joita olen istuttanut kahteenkin otteeseen tuijien juurelle, eivät ole kukkineet kertaakaan. En tiedä, ovatko ne tehneet edes lehtiä, koska ovat helmililjojen kanssa sekaisin. Syksyllä ostan siis jälleen lumikellon sipuleita ja istutan ne tällä kertaa kukkapenkin laidalle. Haluan nähdä lumikelloja keväällä!

Perennapenkissä kukkivat aiemmin keväällä ensin jouluruusu ja krookukset ja sitten tulppaanit. Nyt penkin ovat vallanneet jättimäiset ritarinkannukset, jotka istutin viime vuonna. Lajike on Blue Jade. Ne ovat upeita kasveja ja korkeuttakin niillä alkaa olla metri ja kolmekymmentä senttiä.
 


Ritarinkannuksien edessä kasvaa kiinanpioni "Sarah Bernhardt", joka on päättänyt puskea tänä vuonna ensimmäisen kukan. Pyöreä pallukka on muurahaisten jatkuvana kiinnostuksen kohteena.


Ritarinkannuksen ja ja pionin varjoon jää syysleimu "Cool Water". Tällä hetkellä se toimittaa taustakasvin virkaa, mutta syksymmällä on sen vuoro loistaa.

Kukkapenkin eturivissä kasvaa amerikankeijunkukkaa "Marvelous Marble" ja anopilta saamani harmaakurjenpolvi "Ballerina". Amerikankeijunkukka on vähän liian iso ja synkeän värinen minun makuuni, mutta täytti viime kesänä kivasti kukkapenkkiä. Nyt se alkaa olla vähän liikaa.

Harmaakurjenpolven taimia sain yhteensä kolme kappaletta, mutta vain yksi niistä lähti kasvuun. Hellin sitä tämän kesän ja syksyllä istutan sen näyttävämmälle paikalle kukkapenkissä. Pikkuinen taimi on pungertanut neljä kukkaa minun ilokseni.


Harmaakurjenpolven seurana perennapenkin nurkassa pikkulaukka availee nuppujaan. Raukat ovat joutuneet vähän huonoon paikkaan, koska isot perennat melkein peittävät ne näkyvistä.


Laventeli ja kärhö "Piilu" olivat epävarmoja talvehtijoita, joiden heräämistä keväällä odotin jännityksellä. Nämä kumppanukset näyttävät hyvin viihtyvän hyvin yhdessä ja molemmat aloittelevat kukintaansa. Kärhössäkin on nuppuja vaikka kuinka! Kärhö on yksi minun suosikkikasveistani ja sen kukkanuput ilahduttavat erityisen paljon.



4 kommenttia:

  1. Sinulla on vaikka miten paljon ihanuuksia. Ja ihana mies, joka on mukana puutarhassa ideoimassa. Ihana on minunkin mieheni, mutta ei kovin kiinnostunut puutarha-asioista. Olisi kiva jakaa harrastus. Nyt höpisen enimmäkseen yksinäni.

    Joskus olen varjoliljaa siirtänyt ja siinä onnistunut. Ja myös epäonnistunut. Ehkä on helpompi hankkia uusi kasvi uuteen paikkaan ja antaa vanhojen olla entisillä sijoillaan, jollei niistä ole haittaa. Liljat näyttävät tunkevan sipulinsa todella syvälle ja niitä kaivaessa olen surukseni onnistunut halkaisemaan sipulin.

    Kärhöjä joutuu toisinaan odottelemaan pitkäänkin. Sen olen oppinut, etten ihan heti lähde niitä kaivamalla etsimään. Yksi kärhö oli näkymättömissä peräti kaksi vuotta ja ilmestyi sitten, kuin ei ikinä olisi poissa ollutkaan. Nyt kasvaa ja kukkii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tosiaan ihana mies, joka tekee ison osan meidän kotihommista. Mutta puutarha on ollut minun valtakuntaa tähän asti. Mies ei ole aiemmin ollut kovin kiinnostunut puutarhahommista. Nyt kun olen toipumassa polvileikkausta, en ole pystynyt edes nurmikkoa leikkaamaan. Olen joutunut pyytämään miestä apuun siinäkin. Sitten on katsottu englantilaisia puutarhaohjelmia ja tässä tulos. =) Ehkä kohta pitää tosiaan muuttaa maalle, että saadaan isompi piha.

      Minäkin olen siirtänyt varjoliljaa aiemmassa pihassa. Se sipuli on tosiaan syvällä ja varsi katkeaa helposti. Nämä ostin viime vuonna tori.fi:stä. Myyjä kaivoi ne kesämökkinsä pihalta. Osa niistäkin hajosi siirrossa. Nykyisellä paikallaan eivät haittaa kyllä, mutta luulen, että kuunliljat tukehduttavat ne. Tällä hetkellä pienet taimet on peittyneet kokonaan kuunliljojen lehtien sekaan. Sipulin halkaisu sinällään ei haittaa, tosin kukkaa saa odottaa pidempään. Mutta niinhän saa useamman liljan yhden sijaan. No, annan olla niillä sijoillaan toistaiseksi. Kun hankitaan se kaariportti ehkä ensi kesänä, niin joudun todennäköisesti muuttamaan kukkapenkin muotoa ja sillon teen kasvien siirrot. Tänä vuonna saavat olla niillä sijoillaan, paitsi se harmaakurjenpolvi, joka pitää saada kukkapenkissä paraatipaikalle etualalle.

      Ostin tuon kärhön viime viime vuonna ja on ihan ensimmäinen kärhöni ikinä, joka tekee nuppuja. Pikkuinenhan se on vielä, mutta siinä pienessä varressa on niitä kukkia tiuhaan. Sekin saa kasvaa paikallaan ja vahvistua. Sitten kun tulee se kaariportti, joudun sitä varmaan muutaman kymmenen senttiä sivuun siirtämään, ettei kasva sisääntuloaukon keskellä. Laventelin valitsin ihan sattumalta sen tuoksun ja toki ulkonäönkin vuoksi. On yllättävän hyvä seuralainen kärhölle, kun varjostaa juurialuetta sopivasti.

      Poista
  2. Komppaan Betweeniä, ihania kasveja ja lahjakas mies!
    Luulen, että varjoliljat ovat aika sinnikkäitä ja sipulihan kasvaa vuosittain kokoa. Luulisin niiden pärjäävän kuunliljojen kanssa, tuijan juurista en sitten olekaan niin varma. Mutta kuten Between sanoo, siirtäminen voi olla vielä huonompi idea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vahvoja kasvejahan ne on. Katsotaan nyt ainakin vuosi, miten tuolla kuunliljojen alla pärjäilevät pienet taimet. Tuskin se sipuli kärsii, mutta melko pimeäähän niillä on tuijan varjossa kuunlehtien alla.

      Vähän tämä homma lähtee lapasesta. Maa-alaa pihassa on jotain 15 neliömetriä plus samankokoinen terassi. Eli melko pienillä läntillä minun puutarha sijaitsee. =) Eilisessä puutarha-ohjelmassa tekivät englantilaisen puutarhan pienelle pari- tai rivitalon pihalle. Sinne tuli vain sellainen pieni nurmikkoympyrä. Aivan loistava idea! Nurmikkoa pitää olla, mutta se voi olla pieni läntti, jos iso ei mahdu. Mieheni muuten ehdotti myös suihkulähdettä pihalle. <3

      Poista