Keijupuutarhan rakentelua

Joitain päiviä sitten aloin haaveilemaan keijupuutarhasta. Kun oma piha on moneen kertaan myllätty eikä siitä enää löydä tilaa uusille kasveille, niin on aika keksiä jotain uutta puutarharintamalla. Niinhän siinä sitten kävi, että keijupuutarha oli saatava.

Netistä löytyy paljon keijupuutarhatavaraa myyviä kauppoja ja valinta oli aika vaikeaa. Päädyin kuitenkin tilaamaan keijut ja muun rekvisiitan kotimaisesta Keijupuutarhapuodista, jossa ei ollut yhtä paljon valikoimaa (helpotti valintaa).

Tilasin yhteensä kolme keijua: Kirsikka-keijun, Pilvi-keijun ja Hilla-keijun. Hilla ei mahtunut tähän puutarhaversioon, vaikka keijuilla onkin korkeutta vain neljä ja puoli senttiä. Lisäksi tilasin söpön pupukorin kolmella pupulla, jotka myöskään eivät mahtuneet puutarhaan tällä kertaa. Sen sijaan linnunpönttö, yöllä valaisevat keijuvalot ja pienet kottikärryt löysivät paikkansa puutarhasta.

Itse askartelin köynnöskaaren. Tarkoituksena olisi, että joku mikropieni kasvi, elävä tai muovinen, koristaisi kaarta jonain päivinä. Kierrätyskeskukselta löysin lasikiviä, joista tuli joki puutarhaan. Kotoa löysin kullanhohtoisia koristekiviä, joista rakensin pihakiveyksen.

Mieleistä taloa en kuitenkaan löytänyt Keijupuutarhapuodista, tai mistään muustakaan kotimaisesti nettikaupasta, joten keijut saivat tähän hätään vain keiju-oven ja appelsiinikuorella kaunistetun kiven talokseen. No, onhan se ruma. Mutta keijutalo on edelleen etsinnässä. Tilaisinko se Irlannista, Englannista vai kenties Amerikasta asti? Tai ehkä keijuille löytyy käytettynä joku prinsessalinna jostain.

Toinen ongelma oli, että en löytänyt tähän hätään sopivan laakeaa ruukkua/astiaa, joten keijut joituivat ensi hätään muuttamaan roskiksesta dyykkaamaan muoviseen kukkaruukkuun. Kunhan löytyy sopivampi ruukku ja talo, niin keijut muuttavat isommille tiluksille.

Kasveja täytyy vielä miettiä. Tämä on minun keijumaailman ensimmäisen versio, joka on kyhätty saatavilla olleista tarpeista.

Oletteko te rakentaneet keijupuutarhaa?

Keijupuutarha liian pienessä ruukussa

Kirsikkakeiju istuu appelsiininkuoritalon seinustalla sammalmättäällä. Vieressä kasvaa minikokoinen vaahtera.

Pilvi-keiju ja minikokinen koivuntaimi

Pöllö vartioi keijumaailmaa

Linnunpönttö
Muuttohommista puheen ollen, olen tässä viime aikoina miettinyt pitäisikö bloginikin muuttaa sopivamman otsikon alle? Nyt kun blogin nimi ja tarinat eivät oikein kohtaa. Ehkä sitten palaisin tänne harrikkajuttujen kanssa.

4 kommenttia:

  1. Onpa söpö! Minulla on parissa vanhassa rautapadassa joitakin minipuutarhajuttuja, toiseen niistä yritin istuttaa puolukkaa puuksi, timjamia ja sammalta maanpeitteeksi yms, mutta se ei oikein onnistunut, ne taisivat kuivua joskus, kun en ollut kastelemassa. Nyt molempiin patoihin on kylväytynyt akileijoja ja se kieltämättä on hieman väärässä mittakaavassa pikkuisiin miniesineisiin verrattuna :-D Täytyy varmaan kunnostautua. Ongelmani on, että olen allerginen monenlaisille patsasjutuille, joten sen asetelman täytyy olla tosi yksinkertainen. Ehkä vain ne minikalusteet, jotka nyt on, ja sitä minikasvillisuutta, uusi yritys.
    Blogisi on kiva, tykkään itse eniten, että juttuaiheet vaihtelevat eikä ole vain pelkkää puutarhajuttua tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä rakastan kaikkea "rojua" pihalla, sisällä taas yritän epätoivoisesti karttaa ylimääräisiä koriste-esineitä, joita kuitenkin jostain aina siunaantuu kaiken muun sotkun keskelle. Kaikkein vaikeinta oli mulle valita nuo hahmot. Noi keijut päädyin hankkimaan, koska ne oli pienintä, mitä oli tarjolla.

      Minä mietin vaan blogilleni sopivampaa nimeä. Vaikka kirjoittaisinkin samoja juttuja kuin tähän asti, niin on tylsää, että mulla ei ole ollenkaan tarjota harrikkajuttuja tällä hetkellä, vaikka blogini on nimetty niiden mukaan. Mutta jatkan miettimistä. Ehkä vielä keksin uudelle blogille nimen ja sitten muutan. Kerron sen kyllä täällä sitten. ;)

      Poista
  2. Söpöjä juttuja sinulla siellä. Minäkin olen tällaisesta haaveillut ja monta settiä kaikkia keijupuutarhajuttuja ostanut ja koonnut, mutta meillä nuo lapset on vielä niin pieniä, että asetelmat eivät oikein pysy sellaisena, kuin haluan. Niihin ilmestyy jättimäisiä kivileppiksiä, kasvit kitketään pois ja sammaleet päätyvät leikkisoppaan. Täytyy äidin keijuleikkien vielä muutama vuosi odottaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kun on lapset jo yli kaksikymppisiä, niin äiti pääsee vuorostaan leikkimään. =D

      Poista