Sinivuokot kukkivat pitkin pihamaata villisti. Ne ovat uskomattoman kauniita! Siksipä ne saavat jatkossakin varastaa paikan missä tahansa paikassa meidän tontilla.
Ensimmäiset krookuksetkin heräilevät. Näkyvissä on paljon krookusten, narsissien ja tulppaanien lehtipiippoja, joten lisää keväistä ilotulitusta on luvassa, kun vaan malttaa jaksaa odottaa!
Eilen kävin hakemassa puutarhaliikkeestä tilaamani rungollisen Moskovan Kaunotar-syreenin.
Kaunottarelle piti kaivaa istutuskuoppa. Homma lähti vähän lapasesta, kun pääsin lapion varteen. Kaivoin kaksi vanhaa, ränsistynyttä pensasta pois. Ensin vain syreenille tarkoitettu kuoppa laajeni niin, että syntyi pieni kukkapenkin alku. Jätin vanhat mullat penkkiin, poistin vaan lapion syvyydeltä juurakot ja pintamullan heinä- ja sammaltuppaineen.
Syreeni pääsi paraatipaikelle uuteen penkkiin. Sille laitoin säkillisen uutta, ravinteikasta multaa. Koko uuden penkin kuorrutin vielä kahdella kottikärryllisellä oksasilppua, jotta rikkaruohot eivät valtaisi penkkiä ennen kuin ehdin sinne istuttamaan perennoja.
Jotta Moskovan kaunotar ei olisi niin yksinäinen, se saisi seurakseen autotallissa talvehtineen murattiruukun. Pienenä taka-ajatuksena on, että muratti rupeaisi kurottamaan versojaan maata kohti ja kasvattaisi pieniä juuren alkuja oksiin. Niistä saisi hyviä pistokkaita etupihan kukkalaatikoihin kesällä.
Kävin tässä eräänä päivänä kysymässä puutarhaliikkeestä daalian juurakoita. Niitä ei valitettavasti ollut. Sen sijaan mukaan tarttui viiniköynnös "Zilga" ja vaaleansininen alppikärhö. Alppikärhöllä ei löytynyt tarkempaa nimeä. Lienee se "tavallinen". Viiniköynnnöksestä ja alppikärhöstä olen haaveillut, joten nämä lähtivät mukaan puutarhaliikkeestä, vaikkei niille ollut paikkaa katsottu. Eilen sitten löytyi alppikärhölle paikka grillikatoksen nurkkauksessa. Paikka on tuulensuojainen ja puolivarjoisa-varjoisa. Rosoinen muuraus suorastaan huusi köynnöstä kasvamaan seinälleen. Nyt vaan on enää ongelma, millaisen tuen kehitän kärhölle. Kärhö ei kiipeä itsestään seinää pitkin vaan tarvitsee jonkun, minkä ympärille kieputtaa lehtihangat.
Kärhön eteen ajattelin laittaa muita ruukkukasveja, niin että nurkkaan muodostuisi mukavannäköinen ruukkuasetelma.
Loppupäivä meni eilen pihaa haravoidessa ja uusia istutuksia suunnitellessa.
Ensimmäisen sinivuokkokuvan taka-alalla häämöttää rinnepenkki, jossa kasvaa maksaruohoa, heinää, lupiineja ja ties mitä rikkaruohoa. Näyttää siltä, että maksaruoho on hävinnyt taistelun elintilasta ja heinä on vallannut penkin melko pahasti. Tarkoitus on kuoria penkki kokonaan rikkaruohoista ja tehdä siihen kokonaan uusi, komea kukkapenkki. Aluetta rajaa vasemmalla ruusuaita ja alareunassa karviaispensaat, jotka kasvavat omassa laatikossaan. Kukkapenkistä olisi tarkoitus tulla perhosia houkutteleva ja värikäs. Suunnitelma on vielä vähän vaiheessa ja kasvien paikat/lajitkin saattaa muuttua hieman. Mutta jostainhan se on lähdettävä liikkeelle.
Alustava suunnitelma uudesta kukkapenkistä |
Puutarhatonttu toivotttaa kivoja pihapuuhia kaikille blogin lukijoille!
Sinivuokot kukkii siellä niin kauniisti... minunkin sinivuokossa taitaa olla jo nuppuja. Valkovuokko availee ensimmäisiä kukkia ja krookuksia on ilmestynyt nurmikolle sinne tänne. Sinulla riittää nyt puuhamaata työn vastapainoksi, toivotaan aurinkoisia päiviä 👍
VastaaPoistaKyllä, puuhaa riittää! Toivotaan vaan aurinkoisia päiviä ainakin vapaapäiville. =)
PoistaSinulla nousee siellä oikeita aarteita! Olisipa meilläkin ollut sinivuokkoja ja krookuksia edellisen asukkaan jäljiltä. Suunnitelmia on kiva tehdä ja ne tulevat varmasti muuttumaan vielä moneen kertaan, kun näet mitä kaikkea puutarhassasi kasvaa ja mitä löytyy kun iskee lapion maahan. Pinnan alta löytyvä kallio tai savi antavat aivan eri lähtökohdat istutuksille. Ajattelitko muuten pitää alppikärhön ruukussa vai tehdä sille kukkapenkin tuohon nurkkaukseen? Aurinkoisia toukokuun päiviä!
VastaaPoistaNuo sinivuokot ovat kyllä ihania! Minulla ei ole ollut niitä koskaan ennen pihalla, lienenkö edes nähnytkään moista kukkaa aiemmin. Krookukset ovat suuria ja komeita, mutta niitä ei ole kovin runsaasti. Eli syksyllä taas piilotellaan sipuleita maahan.
PoistaAjattelin ensin, että ensimmäisenä vuonna en kaiva puutarhassa ollenkaan. Mutta heinän valtaama maksaruohopenkki sai minut pyörtämään puheeni. Päivänliljat istutin jo työpäivieni ohessa. Tänään on vapaapäivä ja ajattelin kaivaa oikein kunnolla. Heinittynyttä rinnepenkkiä pitäisi myllätä melkein puolet, jotta anopilta saadut ukonkellon, leimun ja tarha-alpin pistokkaat saisivat juurensa maahan. Joka kerta, kun lapio on kolahtanut maahan, olen jo huokaissut pettymyksestä, että kallio tuli vastaan. Mutta toistaiseksi syylliseksi on osoittautunut vain iso kivi.
Alppikärhöä ei voi istuttaa kuvassa näkyvään nurkkaukseen, koska siinä kallio vastassa. Ajattelin, etät kärhö saisi viettää siinä ruukkuelämää tämän kesän ja talvehtia lämpimässä autotallissa ensi talven. Kunhan meidän lisämaa saataisiin muokattua istutuskuntoon, niin ehkäpä sieltä löytyisi kärhökaarelle sopiva paikka ja kärhökin pääsisi viettämään pysyvämpää elämää. Tosin tuon lisämaan suhteen vähän jännittää. Siellä saattaa todellakin tulla kallio vastaan, jolloin istutussuunnitelmat saattaa mennä uusiksi. Toisaalta, onhan sileä kalliokin paikoitellen aika ihana paikka istuskella kauniina kesäpäivänä.
Aurinkoisia toukokuun päiviä sinne myös! Sadetta sitten öisin, että luonto ei pääse kuivumaan. ;)
Ihania kukkijoita! Suunnitelmia on kyllä hauska tehdä. Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaSuunnitelmia riittää ja kokoajan keksin uusia. Kaikki vapaa-aika menee pihalla myllätessä. Ei oikein ehdi tänne blogiinkaan kirjoittelemaan, kun tekee mieli olla vaan ihan pihalla. ;)
Poista