Joskus maaliskuussa meille muutti kovasti odotettu uusi perheenjäsen, Biolanin Pikakompostori 220eco. Tätä ihanuutta on siitä päivästi lähtien käyty katsomassa vähintään pari kertaa päivässä. Vaikka turhaa availua pitänee välttää, niin pakko on välillä kompostin kantta raottaa ja alakuukusta kurkistaa, sen verran utelias olen luonteeltani.
Muutamia omakohtaisia havaintoja kompostielämä koskien:
Kompostin ruokkiminen
Kompostia pitää ruokkia tiheään, mieluiten jopa joka päivä tai joka toinen päivä. Ilman säännöllistä evästä komposti viilenee etenkin kylmillä ilmoilla eikä uusi komposti lähde käyntiin ollenkaan, jos eväät on pakastettu. Viime aikoina noin kolmen päivän ruokailuväli on riittänyt pitämään kompostin pöhisemässä. Meidän komposti syö neljän hengen jätteet ja se tuntuisi näin äkkiseltään aika sopivalta määrältä 220-litraiselle kompostille.
Kuivikkeet
Kompostin mukana tuli kaksi pussia Biolanin komposti- ja huussikuiviketta.
Koska haluan pyrkiä omavaraisuuteen kuivikkeiden suhteen, olen käyttänyt pääsääntöisesti itse silputtua oksasilppua. Meille hankittiin tätä tarkoitusta varten murskaava oksasilppuri. Kyllähän oksasilpulla on monta muutakin käyttöä puutarhassa.
Keittiössä olevan kompostiastian pohjalle olen laittanut vähän valmista kuiviketta tai repinyt kananmunakennoja, jotta astian täyttyessä kompostoitavien jätteiden nesteet imeytyvät niihin. Kananmunakennot, käytetyt talouspaperit ja nenäliinat toimivat lisäkuivikkeena kompostissa.
Ilmanvaihto
Komposti tarvitsee happea, mutta liian kylmässä lämpötilassa tai liian ilmavassa massassa komposti ei toimi optimaalisesti.
Alkuviikot meni hakiessa oikeaa säätöä ilmanvaihtoaukon ja poistoilman suhteen. Nyt olen päätynyt kevään edetessä siihen, että ilmanvaihdon ollessa täysillä ja poistoilman normaalilla komposti pöhisee hyvin, jos vaan raaka-aineet on sopivat.
Kompostin kosteus ja tiiviys
Kompostimassan pitää olla sopivan kosteaa ja rakenne sopiva, jotta se toimii optimaalisesti. Liian märkä ja tiivis massa alkaa haisemaan, liian kuivassa ja ilmavassa massassa kompostointi pysähtyy. Molemmat ääripäät on koettu meillä omakohtaisesti.
Oksasilppu tekee kompostin rakenteesta mukavan ilmavan. Vaarana on, että massasta tulee liian ilmavaa, jolloin kompostissa asuvat hajottajat eivät toimi kunnolla. Mikäli silppu on kosteaa, niin komposti saattaa vaatia lisäksi kunnolla kuivaa kuiviketta, kuten kaupan valmis kuivike.
Kompostia voi kastella, jos se tuntuu liian kuivalle. Kylmällä ilmalla lämmin vesi laittaa kompostiin vauhtia. Liian märkä komposti kuitenkin jäätyy talvella ja voi alkaa haisemaan keväämmällä.
Liian märkään kompostiin voi sekoittaa lisää kuiviketta, jolla asia korjaantuu nopsaan. Komposti valuttaa kyllä liiat vedet pois kompostin pohjassa olevan ritilän ja ilmanottoaukon kautta.
Pitkiä ja paksuja heinätuppaita ei kannata laittaa, koska ne muodostavat tiiviin levyn kompostiin, jotka jäävät sitten ilmanottoputkistoihin kiinni eikä massa putoa alaspäin.
Ämpärillinen kalanperkeitä on ehdottomasti liikaa. Niillä saa kyllä kompostin kuumenemaan, mutta hajua ei kestä kukaan. Pieni määrä kalanperkeitä tai mitä vaan proteiinipitoista herkkua on kompostin mieleen. Mutta ei makeaa mahan täydeltä!
Lämpötila
Meillä meni muutama viikko ennenkuin komposti alkoi lämpenemään. Ensin lämpö kipusi pariinkymmeneen asteeseen, josta olin jo kovasti iloinen. Oltiinhan päästy lämpömittarissa jo vihreällä alueelle. Viime aikoina lämpötila on ollut neljänkymmenen ja kuudenkymmenen asteen välillä. Tänä aamuna ennen puoli kuutta lämpötila oli tasan viisikymmentä. Kun lämpötila alkaa laskea neljänkymmenen tietämiin, olen sekoitellut tai ja tyhjentänyt vähäsen kompostia, jotta ilma lähtee taas kiertämään paremmin ja lämpö nousuun.
Kompostin vieraat
Liian tiivis ja haiseva massa kutsuu kärpäset apajille. Kalanperkeiden muhiessa kompostissa, kompostin ulkopinnoilla oli kärpäsillä orgiat. Porukkaa oli kokoontunut kuin paremmillakin festareilla ja meno oli sen mukaista. Kun sain selvitettyä hajuongelman, niin myös kärpästen kiinnostus kompostiin lakkasi nopeasti.
Yhtenä päivänä näin muurahaisten tulleen tutkimaan kompostia. Muurahaiset tykkäävät kuivasta kompostista. Muurahaisista eroon pääsyksi suositellaan kastelemaan kompostia. Koska ilmanottoaukosta kuitenkin ajoittain tihkuttaa vieläkin vettä, päädyin olemaan tekemättä yhtään mitään. Muurahaisten kiinnostuskin näytti olevan hyvin väliaikaista.
Kompostimassassa kompostorin pohjakerroksessa voi asustaa muitakin pieniä vipeltäjiä, kuten tuhatjalkaisia ja lieroja. Nämä kuuluvat asiaan. Isompia vipeltäjiä, kuten hiiriä, ei tämmöiseen lämpökompostoriin pääse tulemaan. Siksi ruokajätteet tulisikin aina kompostoida nimenomaan tiiviissä kompostorissa.
Mukavaa keväänodotusta ympäri Suomen!
P.S. Käykää kurkkaamassa minun Instagram-sivuilta keväisiä kuvia seuraavaa blogipostausta odotellessa.
Hyviä vinkkejä! Meidänkin komposti toimii, tosin lämpö on toistaiseksi pysytellyt n 40 asteessa. Harmi, kun ei nyt voida tulla vierailulle, mutta jospa joskus kesällä...
VastaaPoistaOnneksi puutarhahommia voi tehdä karanteenissakin. Nähdään sitten, kun koronaepidemia alkaa laantumaan. =)
PoistaErinomainen hankinta. Ostimme samanlaisen pari vuotta sitten ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Ensimmäisenä talvena massa jäätyi, mikä osittain oli oma syyni. Tyhjensin ennen pakkasia liikaa, olisi pitänyt jättää enemmän muhimaan. Laitoin 5 litran pänikän kuumaa vettä kompostoriin ja se auttoi. Talvella käytän erityistä kompostorin talviherätettä, sillä huomasin oman oksa- ym. silpun aiheuttavan jäätymistä paljon helpommin. Aika nopeasti kompostorin kanssa oppii toimimaan. Onnea siis hienolle hankinnalle!
VastaaPoistaSaa nähdä, miten meidän kompostin ensi talvena käy. Olen ajatellut, että tyhjentää pitää vähän ja usein sekä panostaa kuivikkeen laatuun. Vesipöniköillä en ole ajatellut kompostia lämmitellä, mutta saattaahan se mieli senkin asian suhteen vielä muuttua. ;)
PoistaKiitos kommentistasi, Between! Mukavaa perjantaipäivää! Täällä on taas yöllä satanut lunta ja maisemat muuttuneet kovasti jouluisiksi.
Onhan tuo kompostori kuin uusi perheenjäsen, jonka kanssa opetellaan toimimaan. Ohjeita on netti pullollaan, mutta jokainen kompostoija on erilainen. Biojätteen määrä, laatu ja tapa käyttää kompostia vaikuttaa ratkaisevasti kompostin toimintaan. Itse olen kokeillut työntää sinne kaikenlaista puutarhajätteesta lähtien. Kantapään kautta sitten oppii, mikä toimii ja mikä ei.
Kiitos kommentistasi, Between! Mukavaa perjantaipäivää!
Onnittelut uudesta "perheenjäsenestä". Meillä on ollut samanlainen nyt viisi vuotta ja on ollut jokaisen euron väärti. Hyvät vinkit olet kerännyt. Itse huomasin, että ensimmäiset pari-kolme vuotta meni kompostorin kanssa leppoisasti ja siihen jotenkin tottui, että siellä se pöhisee. Sitten iski pidempiaikainen huolimattomuus toissa vuonna loppusyksystä ja heti sen perään kova talvipakkanen, ja kompostihan jäätyi ensimmäistä kertaa sitten The Tappotalven. Merkit oli toki luettavissa jo hyvissä ajoin, mutta sitä vain luotti siihen, että kyllä se siellä selviää. Parilla korjausliikkeellä kaveri taas heräsi. Oppia oli sekin ja sen jälkeen kompostorista on taas muistanut varsinkin talvisaikaan pitää parempaa huolta. Tänään oli meidän kompostissa himpun verran alle 50 astetta lämmintä, joten mainiota multaa on taas tulossa.
VastaaPoistaMeillä ei ole ollut koskaan ämpärillistä kalanperkeitä kompostoriin laitettavaksi, mutta loppukesällä marjojen mehustustöhkät saavat lämpötilan pompsahtamaan suunnilleen saman tien sellaisiin lukemiin, että voi ihan hyvillä mielin viskata mukaan sitkeämpiäkin rikkaruohon juuria. Ne melkein kirjaimellisesti palavat siellä! Ja kun kompostin ruokavinkkeihin päästiin, niin ei kannata laittaa kokonaista kananmunaa kompostoriin. Tajuat syyn silloin, kun kompostoria myöhemmin tyhjentäessäsi tai pöyhiessäsi tökkäät vahingossa kuoren rikki... Se haju jos mikä jää leijumaan päiväkausiksi kompostorin lähistölle, työvälineisiin ja myös nenääsi :D
Mukavaa viikonloppua!
Appiukko harrastaa kalastusta ja kalanperkeitä on välillä melkoisen runsaasti. Keväällä pyysin kalanperkeitä kompostin ruuaksi. Appiukko varoitti, että siitä ei hyvää seuraa. No, eihän sitä ihminen usko ennenkuin kokeilee. Haju oli tosiaan tyrmäävä. Kompostia möyhennettyäni haju jäi nenään pyörimään. Käsistä ei meinannut saada hajua pois millään saippuapesulla, vaikka minulla oli ollut hanskatkin kädessä hommassa. Laitoin kalanperkeet uusintakierrokselle niiden tultua alaluukusta vielä osittain kypsymättöminä. Sekoiteltuani niitä kuivikkeiden kanssa, haju oli poissa.
PoistaNykyään kompostini tuoksuu havumetsän mullalle. Tämä havumetsäefekti johtuu siitä, että hakettamani oksat ovat pääasiassa männyn- ja kuusenoksia, jotka olen kerännyt hakkuuaukealta. Tästä hakkuuaukeasta pitäisi tulla jonain päivänä meidän uusi ihana hyötypuutarha. Vielä on vähän hommaa. ;)
Eipä noin äkkiseltään tulisi mieleen heittää kokonaista kananmunaa kompostiin. Toisaalta, jos munat olisi pilalla, niin en tiedä, olisinko tajunnut niitä hajottaa ennen kompostiin nakkaamista. Kiitos vinkistä! =D
Kaiveltuani villiviinin juurakoita pihalta en uskaltanut laittaa niitä edes pikakompostoriin. Tuo itsepäinen kasvi on niin hankala hävittää ja helppo levittää uusiin paikkoihin, että päädyin laittamaan juurakot sekajätteisiin. Vähän harmittaa, kun haluaisin kompostoida ihan kaiken mahdollisen. Toki juurakot olisi voinut mädättää jätesäkissä. Vähän mietityttää, että olisiko taas ollut hajuongelma käsillä...
Kiitos kommentistasi! Mukavaa viikonloppua sinulle myös Minna!
Kokonainen kananmuna tuli testattua erään kerran, kun jääkaapista löytyi keitetty kananmuna, josta emme muistaneet, kuinka vanha se oli. Emme tohtineet mahdollisen hajupommin takia rikkoa sitä sisällä, vaan heitimme suoraan kompostiastiaan kuvitellen sen hajoavan aikanaan kompostorissa. Ei hajonnut, vaan meni kokonaisena läpi ja keräsi muhiessaan kunnolla painettakin. Minä ressukka huomasin sen vasta sitten, kun lapioin valmista kompostia kottikärryyn ja kananmuna räjähti kottikärryyn osuessaan. En varmaan koskaan unohda sitä hetkeä! :D
PoistaKunnollista mädättämistä jätesäkissä en ole kokeillut, mutta jos juuret laittaa säkkiin tuoreeltaan ilman vesilisäystä, niin ei tule pahaa hajuongelmaa. Hankalia juurakoita voi myös kuivattaa kuukauden-pari katoksessa tai seinän vierellä pressun päällä. Sitten kun napsahtavat helposti poikki taivuttaessa, ne voi huoleti viskata kompostoriin. Itse olen laittanut kompostoriin myös juolavehnän, vuohenputken ja muiden hankalien rikkojen juuria tuoreeltaan, jos kompostorissa on ollut vähintään 50 astetta lämmintä. Ovat maatuneet hyvin. Hankalasti kitkettävien rikkojen siemeniä sisältävien kitkentäjätteiden kanssa olen varovaisempi. Esim. vuohenputken tai valvatin siemenet menevät suorinta tietä sekajätteeseen, samoin kortteen juuret.
Ohoh, kananmuna oli siis keitetty? Raa'alta kananmunalta tuollaista olisin osannut odottaa. Kyllä on munassa vahva kuori.
PoistaViime aikoina olen pohtinut, että pitäisikö ilmanottoaukko olla sittenkin vielä vähän enemmän kiinni, eli vaikka 60-prosentissa, kun vuorokauden keskilämpötila on täällä nollan tienoilla. Tai sitten vaan alata nälkäinen kompostori alkaa viiletä heti, kun on sangollisen biojätettä nielaissut. Vai onko ihan normaalia, että kompostin lämpötila vaihtelee kovasti päivittäin? Viime aikojen haarukka on ollut 40-60 astetta.
Ehkä minun täytyy kokeilla jatkossa tuota kuivattamista. Ja toki, kun joskus saan kompostin kunnolla pysymään kuumana, niin sinnekin sitten uskaltaa heittää kaikenlaista rikkaruohoa.
Kivaa sunnuntaita, Minna!