Pistokkaita vesilasissa

Saatuani muuttotouhut suurin piirtein pakettiin, olen viime päivät antanut itselleni luvan huilailla. Päivät ovat kuluneet takan ja leivinuunin lämmittelyssä. Takanloimussa on ihana nauttia aamu- tai iltapalaa ja leivinuunissa valmistuu monenlaiset ruuat. Kahden viikon aikana en ole käyttänyt sähköuunia tai hellaa kertaakaan.

Pihatouhujen lomassa olen katsellut ruukku- ja amppelikukille paikkoja kesää varten. Edellisellä asukkaalla on tainnutkin olla niitä aika paljon, koska ripustuskoukkuja on ulkona ja vilpolassa runsaasti valmiina.

Makuuhuoneen ikkunalauta on alkanut täyttyä pistokkailla. Ikkunalaudalle on muuttanut puolenkymmentä verenpisaran pistokasta, muutama pelargonin oksa, rönsyliljan rönsyjä, marraskuun kaktuksen pistokkaita ja yksi nimettömän viherkasvin oksa.

Marraskuun kaktuksen pistokkaat saivat kuivua pari päivää ikkunalaudalle ennen vesilasiin laittamista netistä lukemani ohjeen mukaan.


Yllä mainittu nimetön viherkasvi on kulkenut mukanani yli kolmekymmentä vuotta. Toki tämä nykyinen on ehkä tuoreempaa sukupolvea kuin alkuperäinen, mutta samaa kasvia kuitenkin. Olen pitänyt kyseistä kasvia liuska-araliani kaikki nämä vuodet, kunnes tänään tajusin, että kasvi on joku ihan muu. Kyseisen kasvin pistokas on tuo hapsulehtinen pienessä pullossa yllä olevassa kuvassa. Kuka tunnistaa tämän kaunokaisen?

Hyvää ystävänpäivää kaikille blogini lukijoille näiden ystävysten myötä!

Kaverukset vielä Espoossa

Uudessa kodissa uudella sohvalla on kiva köllötellä

6 kommenttia:

  1. Ihanat kaverukset, tyytyväisiä kunhan vaan kotisohva löytyy ♥
    Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää ystävänpäivää sinulle myös Saila! =) Noille molemmille sohville pitäisi keksiä jonkinlaiset suojapeitot, koska koirat tykkäävät niillä rötkytä, kuten kuvista näkyy.

      Poista
  2. Suloiset kaverukset! Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onhan ne suloisia. <3 Kivaa alkavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Kylläpä alemman kuvan sohvalla nukuttaa makoisasti! Hyvä, että uudessa kodissanne on runsaasti koukkuja. Lupaava merkki siitä, että puutarhastakin voi löytyä vaikka mitä. Tosin meilläkin oli edellisen asukkaan jäljiltä runsaasti koukkuja katossa, mutta kaikkialla muualla kuin kukille suotuisista paikoista :D Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin takapihan alkuosa on pohjoispuolella (eli se, missä vilpola ja suurin osa koukuista sijaitsee), joten sinne olen ajatellut laittaa ainakin verenpisaroita useamman kappaleen. Edellinen asukas on onnistunut talvettamaan jättimäisen verenpisaran vuositolkulla autotallissa, joten se lupaa hyvää minun tulevalle verenpisaraharrastukselle.

      Etupihan paahteeseen tulee ulkoeteisen seinustoille laatikoihin pelargoneja ja kenties murattia seuraksi. Nämä niin ikään ovat talvehtineet autotallissa. Nyt vaan pitäisi löytää jostakin ihana, vaaleanpunaisen ruusunnuppupelargonin pistokas.

      Ja yläpihalle talon taakse tulee kasvimaa ja kompostialue! Jihaa!

      Kivaa viikonlopun alkua, Minna! =)

      Poista